Ekonomistit seuraavat vääriä talouslukuja26.1.2024 | © Talousteema OyTalouden kehitystä ennustavista ekonomisteista on tullut julkkiksia, joiden kannanottoja lehdet innolla julkaisevat, vaikka niiden uutisarvo on heikko. He vahtivat kotkana bruttokansantuotteen ja työllisyysasteen muutoksia ymmärtämättä, että nämä talouden ominaisuudet ovat seurauksia ja syyt ovat muualla. Viime päivinä julkaistut joulukuun tuoreet yrittäjä- ja konkurssitilastot kertovat toisenlaisen totuuden.Bruttokansantuotteen muutoksen arvellaan kuvaavan Suomen hyvinvoinnin kehitystä. Mitä hyvinvointi oikeastaan on? Sitä on tarkasteltava ihmisten tasolla. Jos ihmiset pystyvät elämään omalla työllään, silloin asiat ovat mallillaan. Työllisyystilasto kertoo vain, mitä kansantaloudessa on tapahtunut menneisyydessä. Tulevaisuuden tapahtumien syyt ovat syvemmällä.
Yritykset tarjoavat ihmisille työtä ja toimeentuloa. Tehokkaimmin työllistävät kaikkein pienimmät yritykset.
Kun jättikonserni investoi miljardi euroa, tämä synnyttää vaivaiset pari sataa uutta työpaikkaa, kuten UPM:n Äänekosken sellutehtaalla tapahtui. Panostus on siis viisi miljoonaa euroa/työpaikka.
Kun alle viiden hengen nanoyritys työllistää yhden ihmisen, yritys panostaa muutaman kymppitonnin. Jos panostus on esimerkiksi 50.000 euroa, 200 henkilön työllistämiseen tarvitaan vain 10 miljoonaa euroa – siis yksi prosentti siitä, mitä suuryritykset tarvitsevat työpaikkojen luomiseen.
Myös alkava yritys on nanoyritys. Yleensä se työllistää ainakin yrittäjän. Uusyritys kykenee kovaan kasvuun, vaikka se ei olisikaan startup-yritys.
Jos uusi yrittäjä tarvitsee itselleen apua, hän palkkaa työntekijän. Kyseisenä vuonna yritys kasvaa yhdestä henkilöstä kahteen henkilöön eli 100 prosenttia. Jos yrittäjä palkkaa seuraavana vuonna toisen työntekijän, silloin kasvu on 50 prosenttia, ja seuraavana vuonna kolmannen työntekijän palkkaaminen merkitsee 33 prosentin kasvua sekä seuraavan vuoden neljäs työntekijä tuottaa 25 prosentin kasvun.
Parhaassa tapauksessa uusi nanoyritys kasvaa mikroyritykseksi niin nopeasti, että sen kasvu ylittää gaselliyritysten kasvuvauhdin. Silti sitä ei pidetä tutkimuksissa gaselliyrityksenä, koska se on liian pieni.
Saadaksemme Suomen talouden kuntoon, me tarvitsemme paljon uusia yrittäjiä ja yrityksiä. Jos nykyisen hallituskauden aikana perustetaan sata tuhatta elinkelpoista uutta yritystä, hallitus saavuttaa työllisyystavoitteensa ja ylittääkin sen reilusti.
Suomessa on Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan tällä hetkellä 335.500 yrittäjää ja yrittäjäperheenjäsentä (12 kk:n liukuva keskiarvo). Sama luku ennen lamaa vuoden 1990 alussa oli 395.500 henkilöä. Vaje on siis 60.000 yrittäjää. Hyvät talousvuodet eivät ole missään vaiheessa auttaneet kuromaan aukkoa umpeen.
Yrittäjävajeen lisäksi 1990-luvun lama jätti vuosikymmeniksi jälkeensä myös satojen tuhansien työttömien joukon, joka on tullut Suomelle kalliiksi. Heidän elättämisensä ei ole tullut läheskään niin kalliiksi kuin tekemättömät työt näiltä vuosikymmeniltä.
Työvoimatutkimus on sama tietolähde, joka kertoo työllisyysasteen kehityksen. Ekonomistit lukevat siitä väärää tietoa. Heidän pitäisi seurata yrittäjien määrän kehitystä eikä työllisyysasteen muutoksia sekä perehtyä syvällisesti yrittämisen arkitodellisuuteen.
Uuden yrityksen perustaminen ja kasvattaminen sekä ihmisten palkkaaminen ei ole yksinkertaista, vaikka ekonomistit, virkamiehet ja poliitikot näin kuvittelevat. Jokainen kokenut yrittäjä tietää, miten vaikeaa on pitää yritys hengissä. On lukuisia syitä, jotka johtavat konkurssiin, mutta vain yksi syy, joka sen lopulta aiheuttaa. Yritys menee konkurssiin, kun se tulee pysyvästi maksukyvyttömäksi.
Rahan riittävyydestä huolehtimisen pitäisi olla jokaisen yrittäjän ykköstehtävä.
Viimeisen kolmen vuoden aikana konkurssien määrä on lisääntynyt huolestuttavasti. Viime vuonna vireille pantujen konkurssien määrä oli 3.251, joka on tämän vuosituhannen ennätys. Vielä ei olla 1990-luvun laman huippuvuoden 1993 luvuissa. Silloin toukokuussa 12 kuukauden luku oli 7.546 konkurssia.
Viime vuosien konkurssiaallon lisäksi yrittäjien määrä on vähentynyt viimeiset kaksi vuotta huolestuttavasti. Tammikuun alussa 2022 yrittäjien määrä oli 360.500 henkilöä, kun se joulukuussa 2023 oli enää vain 335.500 henkilöä. Kahdessa vuodessa yrittäjien määrä on vähentynyt 25.000 yrittäjällä.
Yrittäjyyden olosuhteista huolehtiminen pitäisi olla jokaisen ministerin ykköstehtävä.
Hallituksen on löydettävä keinot houkutella ihmisiä yrittäjiksi ja auttaa heitä pitämään yrityksensä elossa.
Avainasiat ovat yrittäjien sosiaaliturvan parantaminen muiden kansalaisten sosiaaliturvan tasolle, oikeudenmukainen, kannustava ja yksinkertainen yritys- ja arvonlisäverotus sekä kirjanpitolain muuttaminen tuloslaskennasta kassavirtalaskentaa noudattavaksi.
Lassi Mäkinen 
