Konkurssit lisääntyvät ja yrittäjät vähenevät24.1.2025 | © Talousteema OyYritysten ja yrittäjien määrät vähenevät vauhdilla, eikä kehityksen kääntymisestä positiiviseksi ole merkkejä. Hallitus on muuttanut YEL-palkan perustetta, sekoillut Soteri-rekisterin käyttöönotossa, korottanut arvonlisäverokantoja ja pienentänyt kotitalousvähennystä. Juuri mitään parannuksia ei yrittäjien hyväksi ole tehty.Vuonna 2024 Suomessa pantiin vireille 3.485 konkurssia. Alimmillaan konkurssien määrä oli 1.970 tapausta tammikuussa 2021 päättyneellä 12 kuukauden jaksolla.
Edellisen kerran konkurssien määrä oli viime vuoden lukua suurempi tammikuussa 1998 päättyneellä 12 kuukauden jaksolla. Silloin tilanne oli 1990-luvun laman vuoksi tukala.
Nyt olemme menossa yhä huonompaan suuntaan. Tätä korostaa myös se, että 1990-luvun kokemuksista oppineena yrittäjät lopettavat yrityksensä toiminnan oma-aloitteisesti jo ennen kuin se ajautuu konkurssiin. Katujen varsilla liikehuoneistot tyhjenevät, eikä uusia liikkeitä ole tulossa.
Uusia yrityksiä ei perusteta riittävästi. Tämä näkyy yrittäjien määrän vähenemisenä.
Suomessa on edelleen iso yrittäjävajaus 1990-luvun lamaa edeltäneeseen aikaan verrattuna.
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan Suomessa oli joulukuussa 316.000 yrittäjää ja yrittäjäperheenjäsentä. Vuoden aikana määrä väheni 19.000 henkilöllä.
Vajaus 1990-luvun alkuun verrattuna on 81.000 yrittäjää. Tammikuussa 1990 yrittäjiä ja yrittäjäperheenjäseniä oli 397.000.
Yrittäjien määrän väheneminen viime vuosina alkoi tammikuussa 2022. Silloin yrittäjiä ja yrittäjäperheenjäseniä oli 361.000. Vähennystä on siis kertynyt kolmessa vuodessa 45.000 henkilöä.
On suorastaan häpeällistä, että nykyisen hallituksen aikana yrittäjien määrä on vähentynyt näin paljon.
Hallitus odottaa vain, milloin yleiset olosuhteet yrittämiselle paranevat, eikä itse tee mitään. Inflaatio on alentunut. Samoin korot. Onko tämä auttanut? Ei ole.
Vientimarkkinoiden odotetaan avautuvan, mutta talous on kuralla ja poliittinen tilanne epävakaa monissa Suomen vientimaissa.
Tilanne on huolestuttava. Valtiolla on velkaa kohtuuton määrä, eivätkä verotulot riitä kattamaan edes juoksevia menoja lainojen takaisinmaksusta puhumattakaan.
Nykyinen niin kuin edellisetkin hallitukset ovat tehneet virhepäätöksiä. Viime aikojen syntejä ovat sekoilu YEL-palkan määrittelyssä, Soteri-rekisterin liian hidas käynnistyminen, arvonlisäverokantojen korotukset ja kotitalousvähennyksen pienentäminen.
Sijoitustoimintaa helpotetaan ja kansalaisia kannustetaan sijoittamaan, vaikka siitä ei koidu mitään hyötyä yhteiskunnalle. Toisenlaisista väitteistä huolimatta se ei vahvista pörssiyhtiöiden kassavirtaa, että ne voisivat investoida ja työllistää. Sijoittaminen on karua kasinopeliä, jossa ammattilaiset voittavat ja amatöörit häviävät.
Yritystoimintaa ei helpoteta eikä kansalaisia kannusteta ryhtymään yrittäjäksi, vaikka siitä koituisi merkittävää hyötyä yhteiskunnalle. Toisenlaisista väitteistä huolimatta pienimmät yritykset tuottavat tehokkaimmin verotuloja valtiolle. Ne työllistävät pienillä pääomapanostuksilla. Ne kasvavat kaikkein nopeimmin. Ne keräävät arvonlisäveroja ja palkkaveroja valtiolle enemmän kuin suuryritykset.
Suomi voi parantaa taloustilannettaan nopeasti, mutta tämä vaatii poliitikkojen ja virkamiesten asennemuutoksen. Heidän pitää nähdä uusien yritysten perustamisen merkitys.
Yrittäjyyttä on mahdollista edistää myös ilman suuria rahapanostuksia: lakeja yksinkertaistamalla. Byrokratia on jokapäiväinen riesa yrittäjän elämässä. Yrittäjä istuu iltakaudet hoitamassa lakisääteisiä velvoitteita tai maksaa siitä tilitoimistolle. Byrokratian hoitamisesta ei ole apua yrityksen johtamisessa.
Kaksi kysymystä vaivaa yrittäjäksi aikovaa. Voinko menettää koko omaisuuteni? Miten estän yrityksen ajautumisen konkurssiin?
Näihin on olemassa helpot vastaukset: valitse yritysmuodoksi osakeyhtiö ja tee kassasuunnittelua.
Me emme tarvitsisi muita yritysmuotoja kuin osakeyhtiö, ja kirjanpitoa tulisi laatia kassavirtalaskennan mukaisesti eikä tuloslaskentaa noudattaen.
Osakeyhtiön byrokratia on keventynyt viimeisen 30 vuoden aikana, mutta siinä on vielä parannettavaa. Tärkeintä on poistaa pienen osakeyhtiön tilinpäätöksen ja negatiivisen oman pääoman julkistamispakko sekä keventää yhtiön purkamismenettelyä.
Osakeyhtiön paras ominaisuus on se, ettei yrittäjä voi menettää henkilökohtaista omaisuuttaan.
Kassavirtalaskenta mittaa rahan riittävyyttä, joka on kasvun lähde ja konkurssin kriteeri. Jos yritys tulee pysyvästi maksukyvyttömäksi, se saatetaan asettaa konkurssiin.
Kassavirtalaskentaa voidaan tehdä menneisyydestä kassakirjanpitona ja tulevaisuudesta kassasuunnitteluna.
Tuloslaskennan avulla tuotettu voitto- tai tappioluku ei ole merkki konkurssikypsyydestä. Myöskään oman pääoman menettäminen ei konkurssia aiheuta.
Konkurssin peruste on yrityksen ajautuminen maksukyvyttömäksi eli rahat loppuvat. Kassasuunnittelu varoittaa tästä riittävän ajoissa.
Tuloslaskenta on monimutkaista ja työlästä eikä siitä ole mitään hyötyä yritykselle. Kassavirtalaskenta on yksinkertaista ja kevyttä ja se tuottaa hyötytietoa yrityksen johtamiseen. Se auttaa yritystä kasvamaan terveesti ja turvaamaan tulevaisuutensa.
Lisätietoa löydät kirjoistani ”Osakeyhtiö pienyhtiönä” (Mediapinta 2019) ja ”Tärkeintä ei ole voitto, vaan reilu kassavirta” (Basam Books 2024). Jos olet kiinnostunut näistä kirjoista, lähetä sähköposti osoitteella lassi@lasmak.fi, niin kerron, mistä niitä saa.
Lassi Mäkinen