Suomen talousongelmat pahenevat edelleen25.4.2025 | © Talousteema OyVuoden 2024 tilinpäätöksen mukaan Suomen valtio tuotti jälleen tappiota, ja oman pääoman negatiivisuus kasvoi yli sadan miljardin euron. Mutta ei valtio silti ole konkurssissa tai selvitystilassa, koska lainanantajien luottamus maamme kykyyn selviytyä talousvaikeuksistaan on edelleen vahva. Ongelmat ovat kuitenkin vakavia ja ratkaisutoimet riittämättömiä.Valtion vuoden 2024 tuloslaskelman tappio 12,7 miljardia euroa ja taseen oman pääoman negatiivisuus 106,8 miljardia euroa ovat pöyristyttävän suuret, mutta ne eivät kerro totuutta. Kassavirtalaskelma paljastaa, mistä on kysymys.
Vuonna 2024 verotulot ja muut juoksevat tulot eivät riittäneet juoksevien menojen maksamiseen, kuten eivät aikaisemminkaan vuosina 2011–2023 missään vaiheessa.
Juokseva kassavirta oli negatiivinen 10,1 miljardia euroa. Kassassa oli vuoden alussa rahaa 14,1 miljardia euroa, joten pelkät kassavarat riittivät kattamaan negatiivisen juoksevan kassavirran.
Investointien kassavirta oli negatiivinen 3,6 miljardia euroa. Vuoden alkukassa olisi senkin kestänyt, mutta vuoden lopussa kassassa olisi ollut enää vain 400 miljoonaa euroa.
Lainaa oli otettava lisää, että rahat eivät loppuisi vuoden 2025 alussa. Vuonna 2024 lainasummaa lisättiin 11,4 miljardia euroa, jolloin loppukassa oli 11,8 miljardia euroa.
Viimeisinä kolmena vuonna lainamäärä on kasvanut yli 10 miljardia euroa vuodessa. Tämä on kova tahti verrattuna aikaisempiin vuosiin.
Koronavuonna 2020 lainamäärä lisääntyi 18,9 miljardia euroa. Muuten lisäys on ollut 2,1–6,8 miljardia euroa, mutta vuonna 2018 lainaa pystyttiin vähentämään 1,2 miljardia euroa investointeja supistamalla.
Kun kolmena viimeisenä vuotena 2022–2024 lainamäärä on kasvanut poikkeuksellisen paljon, miksi näin on tapahtunut? Voidaan syyttää Venäjän sotatoimia, mutta ne eivät selitä kaikkea, koska Suomen puolustukseen satsaaminen ei vielä tähän mennessä ole ollut erityisen suurta ja Venäjän kauppaa on pystytty korvaamaan mm. Yhdysvaltain kaupalla.
Ongelmat ovat näinä vuosina olleet enemmän Suomen sisäisiä kuin ulkoisia.
Terveydenhuolto on tullut kalliimmaksi kuin aikaisemmin. Tästä syytetään väestön ikääntymistä, mutta onko se totuus.
Ihmiset elävät kauemmin kuin ennen, mutta vanhojen ihmisten sairastuminen tuskin on merkittävästi lisääntynyt. Sen painopiste vain on siirtynyt korkeampiin ikäluokkiin.
Kun joskus aikaisemmin kuusikymppiset olivat vaivaisia ja kävivät usein lääkärissä, nyt tämä ikäluokka on varsin terve. Sen sijaan kahdeksankymppiset ja sitä vanhemmat ovat terveyspalveluiden suurkuluttajia.
Vaikka ikäihmiset käyttävät paljon terveyspalveluja, tämä ei ole Suomen talousongelmien juurisyy.
Toinen suuri menoerä ovat sosiaalimenot.
Sosiaali- ja terveysmenoihin pyrittiin vaikuttamaan sote-hankkeella, jossa luotiin pahoinv… ei kun hyvinvointialueet. Niiden avulla piti säästää sosiaali- ja terveysmenoja. Kävi kuitenkin päinvastoin. Menot lisääntyivät. Ja vaikka hyvinvointialueet ovat ryhtyneet laskuttamaan palveluistaan enemmän kuin ennen, tämä ei ole riittänyt.
Juoksevassa kassavirrassa on kaksi osaa: juoksevat kassatulot ja juoksevat kassamenot. Sosiaali- ja terveysmenot ovat juoksevia kassamenoja. Juoksevia kassatuloja ovat mm. verotulot.
Talouttakin voidaan parantaa kahdella tavalla: tuloja lisäämällä ja menoja vähentämällä. Viime aikoina valtio on tehnyt molempia toimia, ja näillä toimillaan kurjistanut Suomen taloutta entisestään.
Sosiaalimenojen karsinta on vähentänyt kulutusta, mikä on heikentänyt yritysten taloutta, koska toimenpide on kohdistunut ihmisiin, jotka käyttävät rahansa kulutukseen eikä sijoitustoimintaan.
Valtion juoksevia kassatuloja on yritetty lisätä verotusta kiristämällä. Tämäkin on vähentänyt kulutusta ja ohentanut yritysten kassavirtaa.
Konkurssien määrä on lisääntynyt räjähdysmäisesti ja yrittäjien määrä vähentynyt samassa tahdissa.
Hallituksen puoliväliriihessä tekemät päätökset eivät tilannetta paranna, koska veronkevennykset painottuvat liiaksi tuloskaalan yläpäähän eikä pienituloisten sosiaalitukia korotettu. Suuri osa veronkevennyksistä menee tarpeettomaan kasinopeliin.
Talousongelmien lukko avautuu vain yritystoimintaa edistämällä. Yritykset myyvät sekä ulkomaille että kotimaahan. Viennissä on tällä hetkellä kansainvälisen talouden epävarmuudesta aiheutunut tukos. Siihen emme voi vaikuttaa.
Voimme vaikuttaa vain kotimarkkinoihin. Suomeen tarvitaan nopeasti suuri määrä uusia yrittäjiä, jotka perustavat pieniä yrityksiä. Ne myyvät pääasiassa kotimaisille kuluttajille.
Samalla pienet yritykset työllistävät tehokkaasti. Tämä vähentää työttömyyttä ja uudet palkansaajat tuottavat valtiolle lisää verotuloja sekä ostavat kotimaisilta yrityksiltä. Arvonlisäverokertymäkin kasvaa.
Nyt tarvitaan positiivinen talouden ilmapiiri. Sen luominen onnistuu pienten yritysten toimintaa sekä uusien yritysten perustamista edistämällä.
Yhteisöverokannan alentaminen ulkomaisten sijoitusten houkuttelemiseksi ei Suomea pelasta. Sama koskee tutkimus- ja kehittämistukia. Niitä on vuosikymmeniä jaettu suuryrityksille, mutta tulokset ovat jääneet vaatimattomiksi.
Suuret innovaatiot syntyvät ”autotalleissa”. Innostuneet ihmiset luovat jotakin mullistavaa, joka voi pitkällä aikavälillä muuttaa Suomen talouden suureksi menestyjäksi.
Lassi Mäkinen 
