Yrityssäästämisellä alkurahoitus uusyritykselle2.3.2026 | © Talousteema OyViime aikoina yrityksiä on mennyt konkurssiin enemmän kuin vuosikymmeniin. Mukana on isojakin yrityksiä, esimerkiksi Asko ja Sotka.
Konkurssiaallosta jää tyhjä tila kuin hakkuuaukko puiden kaatamisen jäljiltä. Nyt on kiire istuttaa uusia taimia.
Alkavia yrityksiä on tuettava, ettei käy niin kuin 1990-luvun laman jälkeen. Silloin pelastettiin pankit, jotka ryhtyivät teurastamaan pieniä yrityksiä. Eikä uusia syntynyt riittävästi.
Rahoituksen puute on yksi pahimmista yrittäjäksi ryhtymisen esteistä. Siihen pitää löytää nopeasti ratkaisu, koska Suomen talous ja työllisyys eivät elvy pysyvästi, elleivät ihmiset kiinnostu yrittämisestä.Kaikkein pienimmät yritykset kasvavat nopeimmin ja työllistävät tehokkaimmin. Jokainen uusi yritys työllistää heti yhden ihmisen: yrittäjän.
Petteri Orpon (kok) johtaman hallituksen asettama tavoite sadasta tuhannesta uudesta työpaikasta toteutuu jo sillä, että Suomeen perustetaan sata tuhatta uutta yritystä.
Uusien yritysten avulla tavoite voidaan jopa ylittää moninkertaisesti. Uusyritysten ei tarvitse olla gaselleja eikä startupeja, vaan ihan tavalliset yritykset voivat kasvaa nopeasti.
Kun uusi yrittäjä palkkaa avukseen henkilön, yrityksen toiminta kasvaa 100 %. Toisen työntekijän palkkaaminen kasvattaa yritystä 50 %.
Yrittämistä vastustettiin 1990-luvulla
Julkaisin 17.10.1995 Helsingin Sanomissa vieraskynäkirjoituksen, jossa ideoin erilaisia yrittämistä helpottavia ehdotuksia. Eräät niistä on vuosien varrella suurelta osin toteutettu, mutta yrityssäästöjärjestelmä on jäänyt vaille huomiota.
Kirjoituksessani olivat yrityssäästöjärjestelmän lisäksi mukana myös osakeyhtiömuodon muuttaminen pienimpien yritysten tarpeita palvelevaksi pienyhtiömuodoksi sekä kirjanpidon ja yritysverotuksen yksinkertaistaminen.
Suomen Yrittäjät ja Taloushallintoliitto vastustivat pienyhtiömuotoa ankarasti. Sain asiasta jopa uhkauksia puhelimitse.
Vastustuksen vuoksi toteutus eteni hitaasti asiakohta kerrallaan. Tein 25 vuoden ajan valtavan määrän vaikuttamistyötä, minkä vuoksi yritykseni menetti kassatuloja. Mutta lopulta onnistuin varsin hyvin.
Viime vaiheessa osakepääoman minimiraja poistettiin vuonna 2019, vaikka oikeusministeri
Johannes Koskinen (sd) ja Suomen Yrittäjien lakiasioista vastannut johtaja
Rauno Vanhanen olivat vaatineet osakepääoman minimirajaksi 8.500 euroa (50.000 markkaa).
Sain kuitenkin eräitä kansanedustajia innostumaan ehdotuksistani. Niistä tehtiin eduskunnassa useita lakialoitteita. Olen erityisen kiitollinen silloisten kansanedustajien
Jukka Tarkan (nuor) ja
Klaus Bremerin (ruots) aktiivisuudesta ja vilpittömästä halusta edistää yrittäjyyttä.
He olivat mukana perustamassa yrittäjistä ja eri puolueiden kansanedustajista muodostettua Vapaaduunarit-ryhmää. Ryhmän toiminta loppui, kun Tarkka ja Bremer jäivät pois eduskunnasta.
Nykyisessä taantumassa yrityssäästöjärjestelmä on jälleen hyvin ajankohtainen. Taantuma-aikana ihmiset säästävät ahkerasti muutenkin.
Seuraavassa kerron yrityssäästöjärjestelmästä sellaisena kuin sen nykytietämykseni valossa pitäisi toteuttaa. Olen oppinut 30 vuodessa paljon. Keskeisin oppimani uusi asia on kassavirta-ajattelu.
Mikä yrityssäästöjärjestelmä on?
Yrityssäästöjärjestelmä kolminkertaistaa yrittäjäksi ryhtyvän henkilön panostuksen alkavaan yritykseensä. Esimerkiksi em. 8.500 euron alkurahoituksen yrittäjäksi aikova voisi saada säästämällä itse 2.834 euroa.
Säästötavoite voi olla mikä tahansa, ja yrityksellä voi olla useita perustajia, jotka kaikki säästävät saman summan.
Usein yrittäjäksi ryhtyvät ovat nuoria ihmisiä, joilla ei vielä ole kertynyt omaisuutta.
Oma tilanteeni oli samanlainen, kun perustin 30-vuotiaana ensimmäisen yritykseni. Minulla oli velkainen asunto ja kaksi pientä lasta. Vaikka olin ollut säännöllisessä työssä kymmenisen vuotta, säästöjä ei ollut riittävästi. Silti toteutin unelmani, jota en ole katunut.
Kaikilla yrittäjäksi ryhtyvillä ei ole rahoituksen järjestämisestä samanlaista osaamista kuin itselläni oli. Heille on tarjottava valmis ratkaisu.
Yrityssäästöjärjestelmä muistuttaa asuntosäästöjärjestelmää.
Yrittäjäksi aikova sitoutuu säästämään sovitun summan ja sijoittamaan sen perustettavaan osakeyhtiöön. Valtio antaa samansuuruisen takauksen pankkilainan ottamiseen yhtiölle. Lainan myöntävä pankki antaa yhtiölle lisäksi toisen lainan ilman vakuutta.
Näin uudella yrityksellä on käytössään kolminkertainen summa yrittäjän säästösummaan verrattuna.
Hyödyt ja riskit
Valtio hyötyy yrityssäästöjärjestelmästä, kun Suomeen syntyy uusia yrityksiä, joilla on mahdollisuus kasvaa ja työllistää ihmisiä.
On kohtuullista, että valtio kantaa uuden yrityksen alkupääomasta kolmasosan riskin.
Valtio vaikuttaa olennaisesti siihen, miten suomalaiset yritykset menestyvät. Nytkin yrityksiä menee konkurssiin pääasiassa siitä syystä, kun valtio on sössinyt maan talouden huonoon kuntoon.
Pankit hyötyvät, kun ne saavat asiakkaikseen uusia yrityksiä, joilla on hyvät mahdollisuudet kasvaa suuriksi.
Pankkitoiminta on yritystoimintaa, johon liittyy riski. Kun iso pankki myöntää pienelle yritykselle kolmasosan alkupääomasta ilman vakuutta, riski ei ole kovin suuri.
Säästösopimuksessa valtio ja pankki voivat asettaa rajoitteita, kuinka paljon yrittäjä saa nostaa varoja yhtiöstä sinä aikana, jolloin lainoja ei vielä ole kokonaan maksettu takaisin.
Tärkeätä kuitenkin on, että valtio ja pankki eivät puutu yrityksen päivittäiseen johtamiseen. Yrittäjän on itse saatava suunnitella ja päättää, kuinka hän yritystään johtaa, koska hän on koko ajan asiakasrajapinnassa havainnoimassa, miten asiakkaat käyttäytyvät ja miten myynti vetää.
Yrittäjäksi aikovalle säästämiseen kuluva aika tarjoaa mahdollisuuden miettiä, mitkä ovat hänen yrityksensä asiakkaat, millaisia tuotteita nämä asiakkaat haluavat ostaa sekä miten hän tuottaa myytävät tuotteet.
Valtio ja pankki voivat vaatia kassasuunnitelman ennen säästösopimuksen hyväksymistä. Kassasuunnitelma kertoo, miten rahat riittävät yrityksen toiminnasta aiheutuneiden menojen maksamiseen tulevaisuudessa.
Yrittäjän on ylläpidettävä kassasuunnitelmaa, kun yrityksen toiminta alkaa, sekä raportoitava siitä säännöllisesti valtiolle ja pankille. Tämä menettely pienentää valtion, pankin ja yrittäjän riskiä yrityksen rahojen loppumisesta ja ajautumisesta konkurssiin.
Uuden yrityksen on tuotettava niin paljon kassatuloja, että yrittäjän perhe selviytyy juoksevista menoistaan sekä yritys pystyy maksamaan lainat ja niiden korot pankille.
Yrityssäästöjärjestelmä saa ihmiset innostumaan yrittämisestä, ja Suomeen syntyy terveitä kasvuyrityksiä.
Lassi Mäkinen