Voiko kassavirtaa ennustaa vuodeksi eteenpäin?24.8.2025 | © Talousteema OyKassavirtaa voi ennustaa, mutta onko siitä hyötyä? On parempi suunnitella kuin ennustaa. Kassasuunnittelu ei ole ennustamista eikä budjetointia, vaan se on tulevaisuuskirjanpitoa. Käytettävissä olevien dokumenttien ja yrityksen toimintasuunnitelmien maksutiedot kirjataan kassasuunnittelussa tulevaisuuden maksupäiville. Yritys voi selviytyä vaikeastakin tilanteesta, kun se ylläpitää kassasuunnitelmaa huolellisesti joka päivä.Kassavirtaennuste on näkymä toteutuneen kehityksen jatkumisesta tulevaisuudessa. Se kertoo, miten kassavirta kehittyy, jos yrityksen toimintaan ei vaikuteta mitenkään.
Ennusteen voi myös tuottaa niin, että kassavirtaan vaikuttaviin parametreihin lisätään ”hihasta vedettyjä” muutoksia. Esimerkiksi myynti kasvaa 10 % ja palkkasumma 5 % vuodessa.
Tällaiset parametrimuutokset ovat epärealistisia. Ne eivät vaikuta yrityksen toimintaan. Niillä vain muutetaan illuusiota tulevasta kassavirrasta.
Esimerkiksi myynti ei kasva itsestään, vaan myyntityö on tehtävä. Myyjän on otettava yhteyttä asiakkaisiin ja tarjottava yrityksen tuotteita heille.
En suosittele luottamaan ennustemalleihin, vaikka ne saattavat tuottaa mielihyvää. Hyvä mieli voi olla petollista.
Kassasuunnittelu on kassavirran kehitystä esittävän tilannekuvan rakentamista tiedoista, jotka perustuvat käytettävissä oleviin tulevaisuutta koskeviin dokumentteihin saapuvista ja lähtevistä maksuista sekä yrityksen johdon päätöksiin ja yrityksen toimintaan.
Suunnittelu on vaikuttamista. Suunnitelman ylläpito ei ole helppoa, mutta se on hyödyllistä. Sen antama tulevaisuuskuva voi olla epämiellyttävä, mutta juuri siksi se on hyödyllinen.
Kassasuunnittelu on kirjanpitoa tulevaisuuden maksutapahtumilla. Tapahtumat kirjataan tileille, joiden avulla muodostetaan kassavirtalaskelma tulevista päivistä, viikoista, kuukausista ja vuosista.
Kassasuunnitelmassa on aktiivisia ja reaalisia osia.
Reaalisia ovat osto- ja myyntilaskut sekä vastaavat sopimukset, tilaukset ja tarjoukset. Niistä on olemassa tämän hetken varmin tieto, milloin kukin saapuva tai lähtevä maksu tapahtuu ja mikä on maksun euromäärä.
Laskut ovat varmimpia, mutta niiden avulla nähdään tulevaisuutta vain muutama päivä eteenpäin.
Myyntitarjouksissa on eniten epävarmuutta. Silti nekin ovat tärkeitä, koska ne ulottuvat kauas tulevaisuuteen.
Kassasuunnittelun aktiivisia osia ovat erilaiset toimintasuunnitelmat. Voi olla esimerkiksi myynti-, markkinointi-, rekrytointi-, investointi- ja rahoitussuunnitelmia. Ne ovat yritysjohdon omasta tahdosta riippuvaisia.
Toimintasuunnitelmiin pitää aina merkitä tiedot, milloin ja miten paljon niiden arvioidaan aiheuttavan tulevia ja meneviä maksuja. Nämä arviot merkitään kassasuunnitelmaan maksupäiville.
Kun reaaliset ja aktiiviset elementit kirjataan kassasuunnitelmaan kuin kirjanpidon tositteet, saadaan tulevaisuuskuva, jolla nähdään suhteellisen tarkasti jopa 12 kuukauden päähän tai vielä siitäkin pitemmälle.
Suunnitelma ei koskaan toteudu sellaisenaan. Näinhän se on elämässä.
Kassasuunnittelun idea on ylläpitää suunnitelmaa päivittäin (tai ainakin viikoittain), jolloin se antaa mahdollisimman hyvän ja tuoreen kuvan tulevaisuudesta. Kuva muuttuu jatkuvasti yrityksen toiminnan sykkeessä.
Tarkin kuva on lähipäivistä ja -viikoista. Kuva myöhemmistä kuukausista ja vuosista on epätarkempi. Mutta tämä tarkkuus riittää.
Eihän meidän tarvitse tietää autolla ajaessammekaan kaukana edessä saapuvasta autosta muuta kuin, että se tulee vastaan.
Monissa yrityksissä vaikeinta on sada tieto kassatuloista. Joillakin aloilla on pitkäaikaisia sopimuksia, kuten esimerkiksi isännöintitoimistoilla, mutta monella alalla ei tulevasta myynnistä ole juuri mitään varmuutta.
Silloin tarvitaan aktiivista suunnittelua. Yritysjohdon ja myyntihenkilöiden on mietittävä, mitä, milloin ja kuinka paljon kukin asiakas ostaa. Tämä on olennaisen tärkeää sekä yrityksen toiminnan kannalta että rahan riittävyyden varmistamiseksi.
Myyjä tietää parhaiten tai ainakin hänen pitäisi tietää, mitä asiakkaat ajattelevat, ja tämä tietous pitää säilöä kassasuunnitelmaan.
Huolellisesti laadittu ja säännöllisesti joka päivä ylläpidetty kassasuunnitelma auttaa yritysjohtajaa nukkumaan yönsä rauhassa silloinkin, kun yritys kohtaa vaikeuksia.
Kassasuunnitelma antaa riittävästi aikaa reagoida maksuvaikeuksiin. Sen avulla on mahdollisuus välttää konkurssi.
Jos konkurssi on kuitenkin vääjäämätön tulevaisuuden tosiasia, kassasuunnitelman avulla sen voi ajoittaa ja järjestellä niin, että vahingot jäävät mahdollisimman vähäisiksi.
Konkurssin estämisen lisäksi kassasuunnittelun toinen tärkeä funktio on toiminnan kasvun ja investointien suunnittelu. Sama koskee tuotekehityshankkeita. Moni yritys on kaatunut huonosti suunniteltuun tai toteutettuun investointi- tai kehityshankkeeseen.
Investointi voi valmistua juuri ennen taantumaa, jolloin suunniteltu myynnin lisäys ei toteudukaan. Joskus rakennuksen valmistuminen tai koneiden asentaminen myöhästyy. Investointimenot voivat olla ennakoitua suuremmat eikä lisälainaa enää siinä vaiheessa ole saatavissa.
Toisinaan investointihanke on yksinkertaisesti vain liian suuri yrityksen rahoitusmahdollisuuksiin. Jos ylisuureen hankkeeseen ryhdytään, toimitaan uhkarohkeasti.
Kassasuunnittelun avulla on mahdollista testata investoinnin eri vaihtoehtoja, ja valita niistä parhaiten yrityksen rahkeisiin sopiva vaihtoehto.
Kun investointihanke käynnistyy, siinä vaiheessa kassasuunnitelman ylläpito on erityisen tärkeää. Menojen ja aikataulun ylitykset näkyvät heti suunnitelmassa. Samoin viivästynyt tai liian pieneksi jäävä myynti näkyy kassasuunnitelmassa rahatilanteen kiristymisenä.
Vaikeastakin tilanteesta yritys voi selviytyä, kun se ylläpitää kassasuunnitelmaa huolellisesti joka päivä.
Lassi Mäkinen 
